Talvi-iloja

Labbiksethan yleensä rakastaa talvea. Janna ei ole poikkeus vaan kun ovesta mennään ulos pitää päästä kierimään lumestä ja 10 minuutin päästä ollaan jo noin 5 metrin päästä kotiovesta kun pitää kieriä puolen metrin välein. Sama juttu, vaikka aamulenkistä olisi aikaa jo yhdeksän tuntia, niin ensin kierimiest ja sitten vasta hädät. Tämä metsästyslinjainen neitonen pääsi eilen metsästämään Oli vapaana pellolla ja näki kaukaa jonkun pienen mustan lumella. No juoksi katsomaan lähempää ja joku myyrähän se oli. Meno oli melkoista, mutta lopputuloksena sain koiran luokseni ja myyrä oli hengissä. AIka touhua oi, mutta onneksi tuo myyrä sai naruettua touhuavaa labbista mm kävelemällä sen jalkojen välistä, kun toinen ihmetteli, että mihin se mun lelu hävisi. Videosta ehkä huomaa, että ei se jalka kovin paljon vaivaa. Talvi on mennyt lenkkeille ja Janna on paljon vapaana. NAppaa tennispallon aina mukaan lenkille ja sitä juoksee lumesta hakemaan ja touhuaa sen kanssa innolla lenkistä toiseen. Välillä huomaa, että varoo jalkaa ja sitten mennäänkin rauhallisempia lenkkejä. Ihan hyvin kävelee viitisen kilometriä eli hyvin tuntuu asiat olevan. Ihanaa, kun on koira mikä rakastaa ulkoilla kelillä kuin kelillä!